Eilen etkoilla puhuin
ainakin yhden toisen transpojan kanssa kotibileissä usein tapahtuvasta jaosta: miehet jäävät olohuoneeseen (julkiseen tilaan) jossa on musiikki, naiset siirtyvät keittiöön, jonkun omaan huoneeseen tai makuuhuoneeseen (yksityiseen tilaan), jossa joko ei ole musiikkia tai se on hiljaisemmalla kuin miesten musiikki. Naisten tilassa puhutaan hiljaa tai kuunnellaan, mitä miehet puhuvat ja kommentoidaan siihen, mutta miesten tilassa ei pahemmin kuulla tai kuunnella, mitä naiset puhuvat - välillä silloinkaan kun nämä ovat siinä samassa tilassa. Eilen (trans)pojat olivat olohuoneessa, ilman musiikkia, puhumassa tunteista ja ihmissuhteista ja tytöt yksityisessä huoneessa kuuntelemassa musiikkia (varsin lujalla), ja oli mielenkiintoista tarkastella mitkä jaot olivat samanlaisia kuin yleensä ja mitkä taas erilaisia.
Ai niin, sain muuten ilmoituksen siitä, että lähetteeni on saapunut ja "lääkäri on lähetetietojen perusteella suunnitellut tutkimukset ja hoidon tapahtuvaksi
osastolla/poliklinikalla:
Transseksuaalipoliklinikka/Työkyvyntutkimusyksikkö", ja kutsu tulee myöhemmin kirjeitse tai puhelimitse. Milläköhän perusteella nämä kaksi ovat samassa paperissa, josta toinen on yliviivattu kuulakärkikynällä? Mietin myös, miten kauhistuvat ne työkyvyntutkimusyksikköön lähetettävät, jotka lukevat paperista myös yliviivatut kohdat :D
En ole tänäänkään mitenkään kirjoitustuulella ja sen varmasti huomaa, mutta kirjoitin nyt edes vähän kun kerran pyydettiin.
Ne on samassa paperissa koska niillä on yhteiset tilat ja yhteinen toimisto(sihteeri). Yhteinen odotustila myöskin ;)
VastaaPoistaTuntuu muuten oudolta tulla jonkun toisen taholta transpojitelluksi vertaisena, kun oma kokemus on vain monia sukupuolia (useimmiten sitä eri sukupuolta kuin muilla!) eikä niinkään trans.
Joo mietinkin että pitäisikö muotoilla jotenkin muuten toi ja että sullä on varmaan jotain sanottavaa, mut olin sit liian väsynyt miettimään mitään parempaa... Vaikka eihän se kauheen hyvä syy oo.
VastaaPoistaJoo mutta onhan toi yksinkertaistavaa munkin kohdalla, en vaan sit tiiä että mikä ois jotenkin selkeempää. Itse en koe esimerkiksi FtM:ää itselleni kauheen hyvänä määrittelynä ja niin, no määrittelyt ylipäätään aaargh.
Mut jos sulla on joku ehdotus siitä, miten haluat itseesi viitattavan niin käytän kyllä tietysti mieluummin sitä kuin ryhdyn itse määrittelemään mitä olisit :)
Nääh, mun pointti on lähinnä se että ynähdän heti kun kun joku MUU määrittelee _yhtään mitenkään_ mun sukupuolen. Tai vieläpä samaistaa mut johonkin isompaan joukkoon. Transpoika on kai ihan pätevä sinänsä, parempi ainakin kuin joku transMIES :D Esim FtM on hankala just siks kun siinä on molemmat "aikuiset" sukupuolet. Oikein ääripäät... Hoh.
VastaaPoistaEhkä aika usein määrittelen asioita, itseni sen kautta mitä ne EI ole. Esim tossa lauseessa, ja siinä tilanteessa (!) koin meidät enemmän niinkuin _ei-naisiksi_. Onhan se aika negatiivisen kuuloinen tapa määritellä mut mulle se toimii silti. Sama esim "ei-hetero" kun pitää tehdä ero johonkin johon ei samaistu mutta ei halua määritellä tarkemmin.
Joo, ymmärrän sun ärtymystä siitä että tulee muiden määrittelemäksi, tai ainakin osaan verrata sitä omaan ärtymykseen sellaisissa tilanteissa... Toisaalta on tosi vaikea tasapainoilla määrittelyjen ja määrittelemättömyyden välillä, ja joskus ärsyttää ainakin mua se että määrittelemällä itsensä esimerkiksi ei-heteroksi korostaa sitä, että heteroseksuaalisuus on sitä norminmukaista.
VastaaPoistaMut ehkä mun ei vaan pitäisi aina tehdä kaikesta niin vaikeeta :D
kyllä kantsii tehdä asioista vaikeita, jos ei ota niitä sitten liian vakavasti... ;) mua Ärsyttää myös se, että mulle kerrotaan mitä millonki jossain suhteessa oon tai en oo. Mä en oo esim. tyttö. Eikä mul oo mitään tarvetta tekasta ittelleni mitään sukupuoli- tai seksuaali-identiteettiä, negaation kautta taimuutenkaan, vaan siks, että muille ois helpompi viitata muhun tai spekuloida mun käytöksen syitä.
VastaaPoista